Laitteiden ja ohjelmistojen käyttö suomalaisissa kouluissa vuonna 2012

Olemme julkaisseet lyhyen ja tiiviin raportin opettajien tieto- ja viesintätekniikan käytöstä vuoden 2012 aikana Opekaan kerätyn tiedon perusteella. Raportti keskittyy kyselyssä kerättyyn tietoon laitteiden ja ohjelmien käytöstä ja käytön tiheydestä.

Opeka-palvelun kehitystyöstä vastaa Tampereen yliopiston TRIM. Kehitystiimin muodostavat tutkimusjohtaja Jarmo Vitelin, projektitutkija Heikki Sairanen ja järjestelmäsuunnitelija Mikko Vuorinen. Opeka-palvelu on käynnistetty Opetushallituksen Laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä -hankkeessa. Hankkeen koordinoinnista on vastannut Tampereen kaupunki ja yhteistyötä on tehty tiiviisti erityisesti projektikoordinaattori Raisa Valtaojan kanssa.

Käytännössä raportti jaottelee eri laitteet ja ohjelmat nelikenttään, jossa toisella akselilla on laitteen tai ohjelman käytön yleisyys ja toisella akselilla näiden käyttäjien parissa käytön tiheys. Näin saadaan muodostettua varsin selvä kuva siitä, minkälaista laitteiden ja ohjelmien käyttö tyypillisessä koulussa on.

Kuten taulukoista näkee, on enemmistön opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttö perin tavanomaista jopa konservatiivista. Onko siis tavallisen suomalaisen oppilaan ja opiskelijan kokemus tietotekniikasta koulumaailmassa tietokone, dokumenttikamera, videotykki ja opettaja, joka kirjaa poissaolot oppilastietojärjestelmään? Kenties. Ainakaan kyselymme ei täysin tätä provokatiivista väitettä kumoa.

Raportissa listataan myös kaikista käytetyimmät laitteet ja ohjelmat, mistä saa myös hieman tarkemman kuvan siitä, miten suuri osa opettajista

Raportti on varsin tiivis ja kätevä paketti, joten se kannattaa lukea. Mukana on myös selvitys metologiasta.

Pysyvä osoite raportille on:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9106-1

Opeka päivittyi

Opekaan on päivitetty alkuvuoden ajan. Olemme uudistaneet niin kyselyn sisältöä kuin sitä pyörittävää tekniikkaa. Työ on tehty, jotta Opeka tuottaisi nimenomaan sellaista tietoa, joka auttaa opettajia, kouluja ja kuntia kehittämään toimintaansa.

Suurin näkyvä muutos käyttäjille on muuttunut kysymyspatteristo. Lähdimme alkuvuodesta uudistamaan osaamiskyselyä kokoamme asiantuntija ryhmän kanssa. Ryhmän kanssa pidetyssä workshopissa ja nettityöskentelyssä uusittiin koko Opekan osaamiskartoitus. Uusi kysely erittelee aiempaa tarkemmin eri osaamisen lajit ja näin helpottaa vastaamista sekä vastausten luotettavuutta. Lisäksi päivitettiin jonkin verran muita kyselyjärjestelmän osia.

Suurin osa raporteista on nyt koostettu viiden helppotajuisen tekijän ympärille: tekniikka, yhteisö, osaaminen, innostus ja käyttö. Myös vanhat eValmiustasot ovat saatavilla niitä tarvitseville.

Vastanneille näytetyssä loppunäkymässä saa jatkossa tietoa siitä, miten oma taso vertautuu muihin vastanneisiin. Ylipäätään yritämme raporteissa esittää enemmän tällaisia suhteellisia näkymiä, jotta raporteista tehtävät tulkinnat vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisuutta.

Muiden muutosten ohessa olemme lisänneet muutaman kysymyksen taustatietoihin. Nyt käyttäjiä pyydetään kertomaan toimipisteensä, mikäli koululla on sellaisia useampi. Tiedon perusteella luodaan koulujen alle erilliset toimipistekohtaiset raportit. Toimipisteraportteihin pääsee kouluraporttien kautta.

Muuta kyselyä on päivitetty parantamaan tiedon luotettavuutta. Esimerkiksi oman oppialan ohjelmistot mukautuvat vastaajan valitsemaan oppialaan paremmin. Näin äidinkielen opettajan ei tarvitse kahlata läpi matematiikan opettajien erikoisohjelmia.

Kouluille ja kunnille lähetettyihin raportteihin on tehty myös päivityksiä. Vanhat linkit johtavat siis päivitetyihin raportteihin. Vaikka kyselyä on päivitetty melko suurelta osin, yritämme mahdollisuuksien mukaan tarjota myös eri vastauskertojen välisiä vertailutietoja.